Muita sääsivuja
* FORECA* Ilmatieteen laitos
* Viimeisimmät satelliittikuvat NOAA-satelliitista.
Takaisin
| Wanhan kansan ennustus | Eskelin tulkinta |
|---|---|
|
50.51 Vaikutus: Määrittelemätön Nimipäiväänsä viettää: Pääsiäisaamu Yhdeksän viikkoa tuulee sieltä, mistä pääsiäisaamuna tuulee |
Pääsiäisaamuna kannattaa innokkaan harrastajan tutkiskella tuulen suuntaa, sillä siitä tietää ja päätelläkin voi minkälaista säätä on tulossa lähiviikkoina. Pohjantuuli ja idän puhuri kylmää tietää ja etelän ja lännen suunnasta taas lämmintä enimmäkseen pukkaa. Tietäähän tuon jokainen. |
|
50.3 Vaikutus: Kevät Nimipäiväänsä viettää: -- Mateenkudun siirtyminen.. |
Jos made kutee kovasti myöhäiseen aikaan maaliskuussa tulee pitkä kevät. Eli ei meinaa kesä alkaa. |
|
50.3 Vaikutus: Toukokuu Nimipäiväänsä viettää: -- Mitä on päivä pääsiäisenä, sitä sää sären kutuna. |
Särki oli ennen vanhaan ruokakala ja monesti keväällä tärkeä ravinnon lisä. Huonot säät särjen kutuaikaan (jäiden lähdön aikaan) eivät suosineet kalastusta. |
|
50.4 Vaikutus: Alkukesä Nimipäiväänsä viettää: -- Jos hatutta päin huhtikuussa halkoja hakataan, niin turkit päällä toukoja tehdään. |
|
|
50.5 Vaikutus: Keskikesä Nimipäiväänsä viettää: -- Helluntain paisteet on koko kesän paisteet |
Helluntai sijoittuu jonnekin 50 päivää pääsiäisestä tienoille. |
|
50.7 Vaikutus: Syksy Nimipäiväänsä viettää: -- Jos käki kukkuu pitkään vielä heinäkuussa, tulee lämmin ja pitkä syksy. |
|
|
50.7 Vaikutus: Maaliskuu Nimipäiväänsä viettää: -- Kun mätäkuussa putoaa lehti puusta, tulee suojasää maaliskuussa. |
Mätäkuu on 23.7 - 23.8 |
|
50.10 Vaikutus: Tammikuu Nimipäiväänsä viettää: -- Jos lokakuussa akkunat ovat jäässä, niin tammikuussa vettä sataa. |
Mikä tuli todistettua ainakin 2006 / 2007 vuonna |
|
50.10 Vaikutus: Toukokuu Nimipäiväänsä viettää: -- Minä päivänä metsä kuurassa lokakuussa, sinä päivänä toukokuussa lehti vihoittaa. |
|
|
50.10 Vaikutus: Alkutalvi Nimipäiväänsä viettää: -- Jos pihlajassa on lokakuussa paljon mmarjoja, tulee sateinen syksy ja vähäluminen talvi |
Pihlaja ei kanna kahta taakkaa yhtäaikaa: marjoja ja lunta |
|
50.1 Vaikutus: Heinäkuu Nimipäiväänsä viettää: Ei määritelty Tammikuun pakkaset maksaa heinäkuun helteet. |
Kylmä tammikuu tietää helteistä heinäkuuta. |
|
1.50 Vaikutus: Määrittelemätön Nimipäiväänsä viettää: Ai Ajanlasku |
Joulusta 13 viikkoa Maariaan, Maariasta 13 juhannukseen, juhannuksesta 13 Mikkoon/Mikkeliin ja Mikkelistä 13 Jouluun. |
|
50.12 Vaikutus: Joulukuu Nimipäiväänsä viettää: Tuomas - Tapani 21 -26.12 Jos aurinko ei pesäpäivinään näyttäydy, tulee sateinen kesä |
Jos aurinko ei paista talvipäivänseisauspäivinä niin ennusteen mukaan tulee sateinen kesä |
|
50.12 Vaikutus: Tammikuu Nimipäiväänsä viettää: 23 - 26.12 Jos on leuto Joulu, on kylmä juhannus |
Joulun aikaan jos on suojasäätä niin juhanuksena palellaan. Virtasalmelainen sanonta.
Edellinen lisäämäni ennuste oli Kuoreveteläinen ennuste pesäpäivän säistä.
T. Mauno Jokilehto
|
|
1.1 Vaikutus: Loppukesä Nimipäiväänsä viettää: -- Tammikuinen vesisade ennustaa hyvää kesän satoa |
Pohjois-Suomesta on päinvastaisiakin selityksiä: jos tammikuussa sataa vettä tai on latvakaasua (=sumua), tulee kylmä kevät.
|
|
19.1 Vaikutus: Tammikuu Nimipäiväänsä viettää: Heikki Heikin tai Paavalin päivän aikoihin sää usein muuttuu. |
Pyryttää tuiskuttaa ja sää vaihtaa olotilaa. Lämpimät kylmäksi jne. |
|
25.1 Vaikutus: Heinäkuu Nimipäiväänsä viettää: Paavali Jonsei pauka paavalina eikä kylmä kynttelinä (5.2.), ei hellettä heinäaikana |
No niin, tämä on selvää pässinlihaa. Jos Paavalin päivä leuto ja lämmin, kannattaa valita kesälomansa alku- tai loppukesästä. Heinäkuu on siis todennäköisesti ilmoiltaan kurja ja saattaapa vielä vaikuttaa elokuun alkupuolellekin. Tenää tekee kuitenkin tuo 'eikä kylmä kynttelinä', joka saattaa tarkoittaa sitä, että molempien päivien tulee olla lämpimät ennustuksen toteutumiseksi. Tai ehkä ei. |
|
25.1 Vaikutus: Tammikuu Nimipäiväänsä viettää: Pauli Jos ei pauku Paavalina eikä kylmä kynttelinä, niin on halla heinäkuussa talvi keskellä keseä. |
Jos talvella on leudot kelit niin ei ne niin leudot kuitenkaan ole ettei palelisi. Ja sitten saa vielä kesälläkin palella. |
|
28.1 Vaikutus: Nimipäiväänsä viettää: Kalle Mitä säätä kallena, sitä koko vuoden. |
Hmm, tähän voitaneen suhtautua lievällä varauksella tai ainakin se vaatii jonkinmoista pitempiaikaista tutkimusta ja muistiinpanojen tekemistä. En ainakaan minä saata uskoa, että yhden päivän perusteella voitaisiin päätellä koko loppuvuoden säätila. |
|
7.2 Vaikutus: Kevät Nimipäiväänsä viettää: Laskiaistiistai Mitä sää laskiaissa, sitä päivä pääsiäissä |
Laskiaistiistain ilmat siis antavat viitteitä seuraavan pääsiäisen ilmasto-olosuhteista. |
|
1.2 Vaikutus: Toukokuu Nimipäiväänsä viettää: Helmikuu Helmikuun hellät tuulet maaliskuussa maksetaan |
Tarkoittaa tietenkin sitä, että jos helmikuu normaalista poiketen on lämmin, niin maaliskuu on vastaavasti kylmä. Ja siitähän seuraa se, että maaliskuu ei näytä maata, niin koko kevät jatkuu kylmänä ja viimaisena. |
|
1.2 Vaikutus: Kevät Nimipäiväänsä viettää: -- Helmikuun suojasäät merkitsevät kylmää kevättä. |
No, onpahan noita kuultu päinvastaisiakin ennusteita, mutta aika aikaansa kutakin sano pässi kun päätä leikattiin. |
|
5.2 Vaikutus: Heinäkuu Nimipäiväänsä viettää: Kynttilän päivä Jos ei pauka paavalina (25.1) eikä kylmä kynttelinä ei ole hellettä heinäaikaan. |
|
|
15.2 Vaikutus: Talvi Nimipäiväänsä viettää: Sipi jos sipinä pyryttää, sataa seitsemän viikkoa yhtä päätä. |
Sipin päivän lumisateet vaikuttavat siis pitkälle tulevaisuuteen ja ennustavat lumista lopputalvea. |
|
24.2 Vaikutus: Heinäkuu Nimipäiväänsä viettää: Matti Mitä sää mattina, sitä ilma heinäkuussa |
Matin päivän sää on erityisen tärkeä kesälomaansa suunnittelevílle. Ei ehkä kannata niinkään katsoa sitä onko kylmä vai lämmin, koska helmikuussa on yleensä aina kylmä, vaan sataako vai paistaako. Tietysti, jos jotkin muut ennusteet aiheuttavat tähän poikkeuksia ne pitää jollain tapaa huomioida. |
|
24.2 Vaikutus: Maaliskuu Nimipäiväänsä viettää: Matti Mitä Mattina, sitä Marjana |
Matin päivän sää kertoo siis Maarianpäivän olosuhteet. |
|
1.3 Vaikutus: Tammikuu Nimipäiväänsä viettää: o.kaikkonen kesän tulon ennuste |
Jos Maaliskuu tehdään pohjoisesta vielä 3 vuorokautta on tuuli pohjoisessa. Edelleen jos maaliskuuta tehdään pohjoisesta se tietää pitkää kevättä. Vielä yksi ennuste: Markku marjat vie. Jos Urpona uikuttaa sitä Nikoteemus niukuttaa siis: Urpona turkki päällä kesällä paidatta. |
|
17.3 Vaikutus: Elokuu Nimipäiväänsä viettää: Kerttuli Kerttulina kun sataa, kesä ei anna juureksia |
Kerttulin päivän kovat sateet kertovat, että juureksien saanti syksymmällä saattaa olla jokseenkin kiven alla. Perunasato jää heikohkoksi ja punajuuret pieniksi. |
|
19.3 Vaikutus: Keskikesä Nimipäiväänsä viettää: Jooseppi Joosepin päivänä jos päivä paistaa, tulee hyvä kesä |
Hyvä kesä on tietenkin tulkinnan varainen juttu ja riippuu paljolti siitä mitä kukakin kesältä odottaa. Maanviljelijä ei ilahdu, jos aurinko paistaa räkittää viisi kuukautta yhteen menoon, mutta kesälomalaisilla tuskin on mitään sitä vastaan. |
|
24.3 Vaikutus: Toukokuu Nimipäiväänsä viettää: Kiirastorstai Jos kiirastorstain yönä kylmää, niin viluttaa koko kevään |
Kylmmää kevättä tarkoittaa koleat pääsiäisen alun säät. |
|
25.3 Vaikutus: Kevät Nimipäiväänsä viettää: Maaria Marian päivän aikainen säätila on antanut paljon pohjaa ennustuksille |
Jos maaliskuu (marjankuu) syntyy kylmällä pohjoistuulella eli ylhäisellä tuulella (tai perjantaipäivänä), tulee kolme kylmää kevätkuuta ja pitkä hidas kevät. Mutta jos maaliskuu syntyy lauhkealla etelätuulella, niin tulee varhainen, kaunis ja lämmin kevät.
|
|
25.3 Vaikutus: Kevät Nimipäiväänsä viettää: Maaria Mitä Maariana (25.3.) malolla sitä vappuna vaolla |
Vaolla tarkoittaa lumen määrä katolla/pellolla. Peräpohjolassa tämä vähän myöhäistyy: Mikä Maariana katolla, se Erkkinä (18.5.) maassa.
|
|
25.3 Vaikutus: Loppukesä Nimipäiväänsä viettää: Maaria Jos Maarian päivänä on lunta aitain tasan, niin on viljaa syksyllä laarien tasan |
Paljon lunta, hyvä sato... |
|
1.4 Vaikutus: Heinäkuu Nimipäiväänsä viettää: -- Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato. |
|
|
23.4 Vaikutus: Toukokuu Nimipäiväänsä viettää: Yrjö Jos yrjönä yöpakkasta, on 27 päivää vielä kylmää. |
Elikkä yrjön nimipäivän yölämpö kertoo seuraavan 27 päivän lämpötilan. |
|
24.4 Vaikutus: Heinäkuu Nimipäiväänsä viettää: Albertina Jos Alpertiinan yönä pakastaa vie halla kesällä heinät |
Tämä viittaa koleahkoon keskikesään ja ankariin yöpakkasiin heinäkuun tuntumilla. |
|
25.4 Vaikutus: Keskikesä Nimipäiväänsä viettää: Markku Jos Markun päivänä ja yönä (25.4.) on kylmä ja jopa pakkasta, jatkuu kylmää pitkälle kesään |
Ja päinvastoin... |
|
18.5 Vaikutus: Kesäkuu Nimipäiväänsä viettää: Erkki Kylmä Erkki, hyvä merkki, lämmin Erkki, paha merkki |
Erkin päivän lämpimät ilmat tietävät pahaa ilmaa lähitulevaisuudessa. alkukesä on kolea ja kylmä. Kesäkuun raesateet eivät ole mahdottomuus. |
|
25.5 Vaikutus: Kesäkuu Nimipäiväänsä viettää: Urpo Urpo rukkaset riisuu |
Tämä ei Eskelin mielestä ole oikeastaan ennustus vaan lähinnä tarkoittaa sitä, että vanhan kansan mielestä urpon päivänä talven selkä taittui viimeistään ja välihousujen riisumista saattoi jo harkita. Urpon päivästä on kuitenkin ennustus joka kertoo tulevan kesän ilmoista. |
|
25.5 Vaikutus: Heinäkuu Nimipäiväänsä viettää: Urpo Kun on paita-Urpo, niin on turkkikesä |
Urpon päivän helteet eivät ennustele lämmintä kesää. Vaikkakin Urpon päivänä voidaan heittää rukkaset pois, niin kaikki on suhteellista. Kesästä voidaan kuitenkin odottaa keskimääräistä kylmempää ja mahdollisesti myös sateita on keskimääräistä enemmän. |
|
25.5 Vaikutus: Keskikesä Nimipäiväänsä viettää: Erkki Kylmä Erkin päivä ennustaa lämmintä kesää |
Erkin vilu kesän ilo.
|
|
25.5 Vaikutus: Keskikesä Nimipäiväänsä viettää: Erkki Jos käki kukkuu hankeen (vielä lunta maassa), tulee halloja. |
Jos taas lehti on jo puihin tulossa käen alkaessa ensi kertaa kukkumaan, tulee hyvä viljasato. |
|
12.6 Vaikutus: Nimipäiväänsä viettää: Esko Missä tuuli Eskon päivänä, siellä koko kesän |
On se merkillinen päivä tuo Eskon päivä. Toivottavasti ei silloin tuule pohjoisesta. |
|
19.7 Vaikutus: Elokuu Nimipäiväänsä viettää: Saara Jos saarana sataa, sataa pertuun saakka |
Niinpä niin, kaikille lomalaisille tiedoksi, että se tietää sitten kuukauden yhtämittaista sadetta, jos heinäkuun puolivälissä sataa. |
|
25.7 Vaikutus: Loppukesä Nimipäiväänsä viettää: Jaakko Jaakko heittää kylmän kiven järveen |
Jaakon päivästä alkavat pintavedet kylmentyä pikku hiljaa. Mutta ei kannata heti huolestua. |
|
25.7 Vaikutus: Loppukesä Nimipäiväänsä viettää: Jaakko Jollei Jaakkona tule hallaa, ei tule Perttulinakaan (28.8.) |
Toisaalta, jos Jaakko merkitsee perunan lehdet, niin Lauri (10.8.) merkitsee lisää ja Perttu vie kaiken.
|
|
25.7 Vaikutus: Syksy Nimipäiväänsä viettää: Jaakko Jos Jaakonpäivänä sataa, sataa seitsemän viikkoa. ( Sysmä ) |
Tämä ei selityksiä kaipaa. |
|
29.7 Vaikutus: Syksy Nimipäiväänsä viettää: Uolevi Syystä uolevista kevättä kynttelistä ( Töysä ) |
Lienee totta tämäkin, tosin täytynee vielä pohtia mitä tuo käytännössä tarkoittaa. |
|
1.8 Vaikutus: Elokuu Nimipäiväänsä viettää: Timppa Elokuussa elohelle |
Jos elokuun alussa linnut pesii on pitkä lämmin elosyyskuun jakso odotettavissa. |
|
10.8 Vaikutus: Syksy Nimipäiväänsä viettää: Lauri Jos Laurina on kaunista, niin sitä piisaa Perttuliin (24.8.). |
Ja hyvä syksy on tulossa. |
|
14.10 Vaikutus: Huhtikuu Nimipäiväänsä viettää: Elsa Jos Elsan päivänä paljon lehtiä puussa niin Taiton päivänä (14.4) yhtä paljon lunta maassa |
Tuota tuskin tarvitsee paljon selitellä. |
|
28.10 Vaikutus: Tammikuu Nimipäiväänsä viettää: Simo Jos Simo siltoja tekee,,, Niin Antti aisoilla ajaa |
Jos Simon päivänä 28.10 on pienet lammet tai lätäköt jäässä. Niin
Antti ajaa aisoilla,, Tarkoittaa sitä , että on lunta maassa ja voi ajaa reellä |
|
1.11 Vaikutus: Määrittelemätön Nimipäiväänsä viettää: Topi Jos puut ovat paljaana Topin päivään mennessä, ennustaa se pysyvää lumen tuloa |
Kun kaikki lehdet ovat lähteneet puista ennen Topin päivää, niin silloin on odotettavissa lumen tuloa ja se on silloin pysyvä lumi. |
|
10.11 Vaikutus: Tammikuu Nimipäiväänsä viettää: Martti Jos martti paukkuu niin tammi tiukkuu |
Tulkinta on, että jos martin päivänä on kova pakkanen, niin tammikuun ilmoista on odotettavissa kylmiä. |
|
26.11 Vaikutus: Marraskuu Nimipäiväänsä viettää: Katri Mitä enemmän pihlajan marjoja sitä enemmän lunta |
Mitä enemmän pihlajan marjoja sitä enemmän lunta 30.11. [Toisaalta sanotaan myös, että ei pihlaja kahta kuormaa kanna. Tästä aiheesta on Eskeli kovasti kiistellyt muidenkin kanssa...] |
|
30.11 Vaikutus: Talvi Nimipäiväänsä viettää: Antti Antti talven aloittaa |
Talvi siis alkaa Antin päivästä - paitsi joskus se alkaa jo kekristä kuten vuonna 2006. Kekristähän on siis kahdeksan viikkoa jouluun. |
|
24.12 Vaikutus: Keskikesä Nimipäiväänsä viettää: Eeva Tapio pui viljaansa joulujen välillä |
Jos päivä paistaa ja Tapio pui viljojansa vanhan ja uuden joulun välissä tulee helteinen kesä.
Eli nykykielellä: jos aurinko näyttäytyy ja lumet tippuvat puista joulun ja uuden vuoden välissä tulee helteinen kesä.
Ainakin kerran näin on käynyt omana elinaikanani. (Olen syntynyt 1970-luvulla). |